keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Miten päädyin tähän?

Ajattelin kirjoitella siitä miten ihmeessä entinen karkki-limsa-sokeriaddikti, jonka lempiruoka oli kebab, jota ei terveysasiat olisi juuri voinut vähempää kiinnostaa on päätynyt terveyshörhöilijäksi ja pitämään aiheesta vielä blogia!?

Kuten monille myös itselleni terveys kuulosti kaikkea muuta kuin kiehtovalta. Median ja erilaisten uskomusten ansiosta mielikuva siitä oli lähinnä se, että puputtaa ”kanin ruokaa” kaloreita laskien elämästä nauttimatta. Sillä ajatusmaailmalla mielummin tyytyi siihen mitä on. ”Kaikkihan tässä on ihan ok. Hoikassa kunnossa ollaan. Ei mitään pahempia sairauksia, mitä nyt vähän allergiaa, ihon kunto välillä hieman huono, talvella väsymys painaa ja kiintiöflunssat tulee sairasteltua.."

Taisi olla vuosi 2008, kun aloin saamaan sähköpostiini eräältä aika kovalta jätkältä viestejä siitä, että haluanko voida enemmän kuin vain hyvin, parantaa suorituskykyäni, energisyyttäni jne. Viesteissä puhuttiin myös mitä ihmeellisimmistä eksoottisista ruoka-aineista. Luin jutut mielenkiinnolla läpi, mutta en kuitenkaan heti alkanut zoomailemaan syömisiäni sen tarkemmin. Vaikka kebab olikin lempiruokani ja join melko paljon limsoja jne. niin söinhän mielestäni kuitenkin pääsääntöisesti suhteellisen terveellisesti; paljon pastaa ym. ;) Olin ennestään jonkun verran perehtynyt ravintoasioihin johtuen urheilu/harrastustaustani, mutta näissä viesteissä esiteltiin hieman poikkeavia näkökantoja niihin juttuihin mitä olin itse lukenut asian tiimoilta.

Halmetoja alkoikin sitten tykittämään ihan säännöllisesti sähköpostia. Tiesin, että kyseisellä kaverilla on kertynyt mielettömästi tietoa ravinnon ja suorituskyvyn välisestä yhteydestä vuosien mittaan, mutta vaati kuitenkin hieman sulattelua, kunnes kiinnostuin aidosti terveydestä ja ravinnosta sekä varsinkin niiden välisestä yhteydestä. Ihan viimeinen niitti viimeistään oli viidakkomiehen Nutrix-kirja.

Tarvi ottaa se aika ja oikeasti haluta sitä muutosta. Asiat yleensä tapahtuvat aina ajallaan ja aiemmin en ollut vielä sellaisessa elämänvaiheessa, että terveysasiat olisivat sen syvällisemmin kiinnostaneet.
Yleensähän vastustamme muutosta ja pidättäydymme mielummin vanhoissa toimintamalleissa ja pinttyneissä tavoissa, koska se tuntuu turvalliselta. Olin kuitenkin pidempään jo miettinyt miksi olotila on varsinkin talviaikaan jotenkin vetämätön, tuntuu siltä ettei koneestaan saisi kaikkia tehoja irti, flunssaa pukkaa välillä ja fiilikset ylipäätään vois olla ehkä paremmatkin jne. En kutenkaan innostunut terveysasioista pelkästään sen takia, jotta eläisin yli 100-vuotiaaksi vaan nimenomaan enemmänkin sen vuoksi, jotta minulla olisi mahdollisimman hyvä olla tässä ja nyt. Joka johtaa mm. myös siihen, että voin antaa itsestäni muille enemmän.

Arvostus ja laatutietoisuus ruoan suhteen kasvamaan. Aloin suurennuslasin kanssa tarkasteleen mitä kaikkea sinne ostoskoriin päätyykään. Tässä uudessa ravintofilosofiassa parasta oli se ettei mistään tarvinnut luopua, kunhan investoi laatuun ja sitten seuraa vain mielihalua. Mistään en luopunut suoraan. Lähdin kaikessa panostamaan ensin laatuun. Askel askeleelta. Kaikki "turha" alkoikin sitten itsestään jäämään pois.

Keittiössä blenderi rupesi surraamaan ahkerasti ja pian löysinkin itseni yhdestä parhaimmista kaupoista ostamassa mm. Maca-jauhetta ja suklaan tekoaineita. Silloin ei vielä valikoima päätä huimannut. Hyllyjen perukoilta löytyi epämääräisen näköinen purkki, jossa taisi lukea vain "Maca from Peru" tms. :)


Ravintomuutosten ansiosta alkoikin hieman tapahtumaan asioita: vireystila lähti pikkuhiljaa nousuun, allergiat katosivat, sairastelujen määrät tippuivat lähemmäs nollaa, päänsärkyjä ei enää ollut joista kärsin joskus, verensokerin heittelyt loppuivat, urheilujen jälkeinen palautuminen nopeutui, fiilikset kaikinpuolin freesimmät ja oli yllättävää huomata myös mentaalisella puolella tapahtuvan muutoksia.

Niistä ajoista lähtien olen opiskellut epäsäännöllisen säännöllisesti netistä, kirjoista, videoilta ravinnosta ja terveydestä.Välillä innostus hieman laantui johtuen ehkä siitä, etten ole päässyt jakamaan asioita. Siksi päädyinkin pitämään blogia, jotta voin jakaa oppimiani asioita ja samalla selvittää itselleni voisiko muiden ihmisten jeesiminen näissä asioissa olla se "mun juttu".

Mietin blogin aloittamista varmaan jo yli vuosi sitten, mutta jostain syystä ei löytynyt tarpeeksi rohkeutta ja täytyy myöntää, että kyllä nytkin mietin pitkään tämän aloittamista. Kaikenlaisia ihmeellisiä ajatuksia (lue:pelkoja) nousi pintaan, kun ajattelin blogin pystyttämistä, jotka kuulostaa varsinkin jälkikäteen ajateltua melko huvittavilta.

”Mitä jos kukaan ei lue blogiani?”
”Onko mitään annettavaa, kun ravinto-terveys-blogeja tuntuu olevan nykyisin melko paljon?” 
"Osaanko kirjoittaa näistä asioista?"
jne.

Mind playing tricks on me!

Jos yksikin innostuu blogini kautta kohti terveellisempiä elämäntapoja tai saan tuotua jotain uutta hyvää jonkun elämään niin olen jo enemmän kuin onnistunut. Sekä itsekkäästi ajatellen: blogin kirjoittaminen on tietynlaista asioiden läpikäymistä sekä kehitän itseäni inspiroivissa asioissa, tulen paremmaksi kirjoittajaksi jne. Ei tässä juuri ole mitään hävittävää - päinvastoin.

Matkalla ollaan ja vielä on paljon oppimista.

Tekstiä tulee silloin, kun inspiraatio iskee. Luultavammin blogaustahti kiihtynee mitä pidemmälle vuotta mennään. :) Katsotaan minne mielihalu ja polku johtaa..

”Jos kuuntelisimme vain järkeämme, meillä ei olisi koskaan ystäviä, emme aloittaisi omaa yritystä tai rakastuisi, koska olisimme epäileviä. Meidän on koko matkan ajan hypittävä isoilta ja pieniltä jyrkänteiltä ja kasvatettava siivet alastulomatkalla.”

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Musiikki voimavarana.

Olen ollut pienestä asti ahkera musiikin kuuntelija ja tunnustan olleeni joskus hieman mustavalkoinen ja fundamentalistinen musiikin suhteen. Monesti vannottaan henkeen ja vereen yhden genren / bändin nimeen, joka on sitten se ainoa ja oikea. En nyt siis sano, että tietyn genren fanittamisessa olisi jotain väärää, mutta yleensä ääripää fanitukseen kuuluu asenne ettei muulle musiikille anneta edes mahdollisuutta tai jos annetaan sitä kuunnellaan suodattimet päällä, ennakkoluulojen läpi.

Suosittelen, että jos huomaat lokeroituneesi tiettyyn genreen niin ota välillä hieman etäisyyttä. Kuuntele avoimin mielin vaikka juurikin sitä musiikkia mistä vähiten pidät ja koita löytää siitä hyviä puolia. Yhden genren sisällekkin mahtuu monenlaista tyyliä ja artistia eli valinnanvaraa on. Ei kannata tehdä sitä virhettä, että parin biisin perusteella tuomitsee koko genren. Itse tuskin olisin ikinä kuunnellut tiettyjä artisteja jos olisin tehnyt johtopäätökseni koko genrestä sen perusteella esim. mitä radiosta soi.

Mainitsen tästä siksi, että valittettavan usein vain jäämme tiedostamatta toistamaan vanhoja toimintamalleja ja tällöin voi jäädä paljosta paitsi, tässä tapauksessa musiikista ja kaikesta siihen liittyvästä.
Sama kun söisit pelkkää mustikkaa, koska olet todennut, että se toimii sulla ja kaveritkin hehkuttaa sitä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö muut marjat voisi yhtä hyvin toimia, vaikka alkuun saattavatkin maistua kirpeältä. Tämä saattoi olla ehkä hieman kaukaa haettua, mutta vertauskuva sopinee blogin teemaan. ;)





Music makes me feel good...

Musiikkia voi ja kannattaa tai jopa suorastaan pitää käyttää yleiseen fiilistelyyn, urheilusuoritusten / inspiraation / mielialan boostaukseen, rentoutumiseen, tanssimiseen, laulamiseen, naisten sydänten sulattamiseen jne. ;)

Musiikki vaikuttaa mielettömän paljon mielentilaan ja tunteisiin. Onkin hyvä tiedostaa millainen vaikutus kuuntelemallasi musiikilla on mielentilaasi.Tiedät varmasti kuinka hyvät vibat jostain biisistä voi parhaimmillaan tulla. Tietty biisi saattaa joskus pelastaa jopa koko päivän. Aamusta laitat ns. hyvänmielen biisin soimaan ja sen jälkeen olet yhtä aurinkoa koko loppupäivän. Jos olet ihastunut, joku kunnon herkistelybiisi saattaa nostaa rakkausfiilikset potenssiin2. Salilla väännät hiessä penaa ja voimat meinaavat loppua, kunnes kuulokkeista tärähtää eetteriin klassinen Rocky leffan soundtrack ja samantien rauta taipuu mutkalle.

Musiikki tutkitusti mm. vähentää väsymyksen tunnetta harjoitellessa.
Kunhan se on vain oikeanlaista, hitaampia biisejä ei siis kannata ehkä kuunnella jos haluat boostausta suorituskykyyn. Napit kannattaa laittaa korville jo ennen suoritusta, vaikka alkulämmittelyjen aikana, niin on jo paremmat lähtökohdat harjoitukseen. Saat valmiiksi asetettua itsesi siihen stateen - oikeaan mielentilaan – kohta lähtee niin, että oksat ja pulkannarut pois! Myös mielikuvaharjoitteluun kannattaa tutustua, silläkin saadaan positiivisia vaikutuksia tuloksiin, mutta siitä ehkä sitten joskus myöhemmin lisää.

Tämän vuoden alussa Nature Neuroscience julkaisi myös tutkimuksen, jossa todettiin, että musiikki voi aiheuttaa aivoissa samanlaisen dopamiiniryöpsähdyksen kuin seksi tai huumeet! Myöskin mielimusiikki voi nopeuttaa aivoinfarktista toipumista. Musiikki tekee ihmeitä aivoille! :)



Vaikka musiikkia olen luukuttanut paljon niin tanssiminen ja laulaminen on ollut sitä epämukavuusaluetta. Huomasin kuitenkin mieleni asettavan rajoja ja ne rikottuani jouduinkin toteamaan, että tanssimisesta ja laulamisesta tulee huikeat fiilikset. Suosittelen karskiempiakin äijiä kokeileen! Myös muunkin kuin winampin soittaminen voisi olla kokeilemisen arvoista.

Jos et uskalla mennä lähipubin karaokeiltaan niin laula aluksi yksin kotona tai vaikka autossa. Jos et kehtaa mennä klubille jammailemaan niin pidä yksityiset tanssibileet:




Kyseisellä kaverilla on sen verta huikea elämänasenne ja sanoma, että suosittelen jo pelkästään sen takia tarkastamaan kyseisen videon!


Ja tässä vielä pätkä Madventuresista niille, joiden mielestä kovat jäbät ei tanssi:


”Hey all u alphamales out there, if u think tough guys don’t dance – take a lookout of this..” ;)

Kuuntele – tanssi – laula – soita - KÄYTÄ MUSIIKKIA!

Kokeile eri juttuja ja löydä ne mistä sulle tulee ne parhaat fiilikset!

Kuten Rantala videolla toteaa,

Free your mind and your ass will follow!

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Let's get the party started.

Vihdoin blogi pystyyn!

Pohdin, että tekisinkö tietopankkimaisen hyvinvointi- tai pelkästään ravitsemusblogin vai treeniblogin vai mitä. Tulin siihen lopputulokseen, että se voisi olla sekoitus kaikkea, koska kaikki aihealueet, joita mietin linkittyy kuitenkin hyvinvointiin.

Täältä voit siis lukea erilaisia näkökulmia ja vinkkejä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen sekä optimointiin.

Blogin nimeä miettiessäni mietin sanaa, joka kuvastaisi kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ensimmäisenä mieleeni juolahti tasapaino/balanssi, joten päätin nyt ainakin alkuun iskeä sen blogin nimeksi!