lauantai 23. huhtikuuta 2011

Kohti laadukasta ravintoa.

Ihmiset yleensä arvostavat laatua sekä ottavat selvää asioista ja miettivät mikä olisi paras vaihtoehto ostaessaan esimerkiksi autoa tai elektroniikkaa. Ruokakaupassa valintoja tehdessämme laatu-käsite sekä sen syvällisempi miettiminen useimmiten kuitenkin mystisesti unohdetaan. Tuijotetaan vain hintoja ja otetaan sitä mitä halvimmalla saa ja ostoskoriin päätyy halpaa prosessoitua einesruokaa, raffinoituja vilja- ja sokerituotteita. Kukaan myöskään tuskin laittaisi autonsa bensatankkiin ihan mitä tahansa polttoainetta, mutta omaa "moottoriamme" saatamme ruokkia ties millä.





Miksi sitten näin?

Syitä riittää varmasti useampi. Ruokakaupassa valintaamme vaikuttaa ehkä eniten arvomaailmamme, suhteemme ruokaan. Yksi tekijä on varmastikkin se, että meille on iskostettu ajatusmalleja, että ruoan pitää olla halpaa sekä ruoka on se missä pitää säästää. Mielestäni on myös nurinkurista, että lisäaineruoasta on tullut meille sitä "tavallista" ruokaa ja luomuruoka on sitten kuin erityisruokavalio. Joillakin saattaa myös olla materialistinen näkökanta "eihän siitä jää mitään käteen". Olemme usein hieman lyhytnäköisiä. Emme osaa arvostaa terveyttämme (ja monesti muitakaan asioita) ennenkuin olemme menettämässä sen. Myöskin se ettei ole tietoa paremmasta saattaa johtaa siihen ettei ole kiinnostusta vaatia laatua ruoassa. Olemme turtuneet ja tottuneet olemaan välistä väsyneistä, kipeitä ja kärsimään erilaisista terveyteen liittyvistä ongelmista, joita sitten koitamme kontrolloida lääkkeillä.

“Let food be thy medicine” sanoi jo lääketieteen isä Hippocrates.

Käytämme rahaa ruokaan vähemmän kuin yksikään sukupolvi aikaisemmin. Samalla olemme sairaampia kuin ikinä.

"Mielialalääkkeitä syö noin 750 000 suomalaista.
Kolesterolilääkkeitä syö 658 436 suomalaista.
Verenpainetautiin suunnattuja lääkkeitä syö 491 129 suomalaista.
Unilääkkeitä syö 369 871 suomalaista.
Astmalääkkeitä syö 188 873 suomalaista.
Luvuissa ovat reseptilääkkeistä korvausta saaneet. Verenpainetautiin ja astmaan on erityiskorvattujen lääkkeiden lisäksi käytetty myös peruskorvattuja lääkkeitä, eli todellinen käyttömäärä on tilastoa suurempi."
http://www.raikasweb.com/naita-suomi-syo

"Mutta ihmisethän elävät nykyisin pidempään?"

Kyllä, elinvuosia olemme saaneet lisää, mutta kuinka moni niistä vuosista on terveitä? On osuvasti sanottu, että emme nykyisin elä vaan kuolemme pidempään.

Mitä tässä sitten kannattaisi syödä..

Kaikenlaisista erilaisista dieeteistä ja ruokavalioista, niihin liittyvistä menestystarinoista kumpuaa infoa joka tuutista. Mitä tässä tietotulvassa pitäisi tehdä?

* Oikeanlainen ruokavalio.
Ei ole olemassa yhtä unelmadieettiä tai ruokavaliota. Jotkut hyödyntävät paremmin pääenergianlähteenään proteiineja, toiset rasvoja ja kolmannet hiilihydraatteja. Tähän vaikuttuvat mm. hormonitoiminta, aineenvaihdutamme ja kehon muut lukuisat toiminnot. On mahdotonta sanoa minkälainen ravinneaine jakauma tai muukaan dieetti olisi se "oikea" eikä se ole olennaistakaan. Mistä sitten tietää mikä sopisi itselle parhaiten? Heitä säännöt romukoppaan, kokeile, panosta laatuun ja seuraa mielihalua. Loppujen lopuksi kukaan muu ei tiedä mitä sinun pitäisi syödä kuin sinä itse.

* Ruoan laatu ja alkuperäisyys sekä puhtaus.
Varsinaisesti mikään yksittäinen ruoka ei ole pahasta vaan kyse on laadusta. Harvemmin kuulee puhuttavan ruoan laadusta, kaikenmaailman ihanteellisista makroravinnejakaumista sun muista sitäkin enemmän.
Mitä se laatu sitten ruoassa on? Sanonta "puhtaus on puoliruokaa" on melko osuva.
Valitse puhtaita, alkuperäisiä raaka-aineita. Suosi lähi- ja luomu sekä villiruokaa.
Laadukkaassa, oikeassa ruoassa ei ole e-koodeja, torjunta-aine-antibiootti-hormoni-tiesmitäjäämiä.
Laatu korostuu etenkin niissä tuotteissa joita syömme määrällisesti eniten. Suomalaisilla ne ovat liha-, maito- sekä viljatuotteet.

Laadun lisäksi toinen punainen lanka on alkuperäisyys. Tunnistaisko edes isoäitisi sen ruoaksi mitä lapioit naamaasi? Mielestäni ei ole kannattavaa lokeroida ruokavaliotaan minkään tietyn ismin alle jota sitten suorittaa orjallisesti, mutta jos jotain suuntausta suosittelisin niin ns. kivikautisella ruokavaliolla ollaan melko oikeilla jäljillä. Kolikon kääntöpuolena on se, että luolamiehet söivat ravinteellisesti hieman eri tasoista kalaa, lihaa, kasveja yms. kuin mitä me marketista saamme + vetivät lähemmäs 200 yrttiä vuodessa sekä kyseisessä ruokavaliossa lihan määrää monesti ylikorostetaan, mutta perusteet sillä saa hyvin kuntoon.



* Uuden lisääminen.
Lisää mahdollisimman paljon kaikkea hyvää ruokavalioosi -> jotakin huonoa jää autom. pois. On hyvä muistaa, että mahdollisesti viimeksi kun kehoasi on totutettu uusiin ruokiin, olet ollut ihan pieni lapsi. Joten lisää uutta pikkuhiljaa askeleittain, varsinkin eksoottisempien ruokien kanssa.

* Sosiaalinen ja tunnepuoli.
Syömiseen liittyy sosiaalisuus sekä monesti paljon tunnetta. Jos nyt esimerkiksi mummosi tarjoaa rakkaudella tehtyä pullaa niin tuskin hyperventiloit jos syöt sen, vaikka se ehkä onkin kaikkea muuta kuin terveellisin juttu etkä normaalisti sellaista söisi. Moni joka siirtyy uudella ruokavaliolle saattaa joutua painimaan omantunnon tuskissa, koska keho voi olla aluksi hieman pihalla, etenkin jos siirrytään ääripäästä toiseen (mikä ei ole suositeltavaa). 80-20 periaattella on hyvä lähteä liikkeelle. Jos 80% ruokavaliosta muodostuu ihanteellisista jutuista, loput 20% voivat olla vähemmän ihanteellisia juttuja. Stressaantuneena ei kannata syödä. Ruoasta pitää nauttia eikä stressata!




Monella on varmastikin ajatus jostain (esim suklaasta? ;)) ”en voisi ikinä luopua siitä..”
Hyviä uutisia: mistään ei ole pakko luopua, kunhan investoi siihen laatuun. Itsensä kieltäminen ei toimi, mieltään vastaan on turha lähteä kapinoimaan. Mainitsemallani 80-20 periaattella on tosiaan hyvä lähteä liikkelle, satunnaiset "hairahdukset" eivät haittaa, mutta on hyvä tiedostaa, että hyvällä omalla tunnollakin voi herkutella. Esimerkiksi sipsihimonkin voi tyydyttää laatukriteereitä käyttäen. Jos tekee mieli suolaista, ei sitä mielihalua salaattia syömällä tyydytetä! Tässä tapauksessa simppelinä esimerkikinä sipsin sijaan uuniin pilkottuna bataattia, lanttua tmv. + päälle laadukasta suolaa.
Kaikista absurdein esimerkki on suklaa. Suklaata pidetään yleisesti hirveän epäterveellisenä. Kyllä, prosessoitu Fazerin Sininen (jos sitä voi edes suklaaksi kutsua) omistaa terveydelle muita kun suotuisia vaikutuksia. Kun puhutaan oikeasta suklaasta eli raakakaakaosta, kyseessä on yksi maailman ravinnerikkaimmista ruoka-aineista.


Ja kaiken tämän tekstin suoltamisen jälkeen tiivistys..

* Suosi laadukasta ja alkuperäistä ravintoa: lähi- ja luomu- sekä villiruokaa.

* Syö kaikkia sateenkaarenvärejä. Paljon erilaisia vihanneksia, kasviksia, marjoja, lehtivihreää.

* Nauti ruoasta ja syömisestä.

* Olet mitä syöt:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti